Seuran puheenjohtaja Antti Mero aikuisurheilun MM-hallikisoissa Daegussa
Kirjoitettu 28.3.2017 Kategoriassa: Seura,Tiedotteet,Yleinen
7. AIKUISTEN HALLIYLEISURHEILUN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUT DAEGUSSA
Ensimmäiset halliyleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin 2004 Saksan Sindelfingenissä. Nyt seitsemännet MM-hallit pidettiin Etelä-Korean Daegussa. Näihin ilmoittautui ennätykselliset 4364 urheilijaa 72 maasta. ”Kupla” on siinä, että noin 2800 ilmoittautunutta oli Koreasta (=Etelä-Koreasta) ja siis vain noin 1500 muista maista. Korealaisista suurin osa ei tullut mukaan ollenkaan, ja ketkä olivat, jäivät usein viimeisiksi kauas kärjestä. Suuri osa toimitsijoista oli ilmoitettu myös kilpailuihin. Korea halusi näyttää, että kilpailut ovat historian suurimmat. Suorituspaikat olivat erinomaiset. Suuren ulkostadionin (Daegun MM 2011 päästadionin) vieressä oli upea sisähalli, sen apuhalli kenttälajeja varten ja luonnollisesti päästadionin verryttelykenttä 8-rataisena mondona. Itse nostaisin sisähallikompleksin Puolan Torunin rinnalle, jossa pidetään kahden vuoden kuluttua MM-hallit. Näissä kilpailuissa oli varmasti eniten erittäin ystävällisiä ja kumartavia vapaaehtoisia jopa kesäkisoihinkin verrattuna. Toimitsijoiden kyky puhua englantia oli heikko, mutta auttavilla ulkomaalaisilla toimitsijoilla oli erinomainen englannin kieli. Daegu toteutti nämä kilpailut samalla jämptillä aikataululla ja huolenpidolla kuin vuoden 2011 IAAF:n MM-kilpailut.
Yleisesti voidaan todeta, että taso oli kansainvälisesti heikko – ehkä kaikkien aikojen heikkotasoisimmat kisat finalistien laajan tason perusteella (huomioi vain noin 1500 kilpailijaa ulkopuolelta Korean). Monissa lajeissa oli vain 1-3 osallistujaa, erityisesti naisten sarjoissa. Suomi voitti 36 mitalia, mikä on sama määrä kuin suomalaisia oli mukana eli 36 urheilijaa ja yhtä monta mitalia! Yleensä Suomen joukkue on 70 – 100 urheilijaa. Suomalaisten tason laajuudesta kertoo myös se, että mitaleita tuli lähes kaikista lajiryhmistä ja 36 -vuotiaasta 87 -vuotiaaseen. Mukaan tuomisena mitalien lisäksi tuli yksi EE ja muutama SE henkilökohtaisista ennätyksistä puhumattakaan. Suomen joukkueen 36:sta mitalista kultaa oli 16, hopeaa 8 ja pronssia 12. Tällä mitalimäärällä Suomi on maiden välisessä mitalitilastossa 10. Eniten mitaleita sai Australia (124), toiseksi Iso-Britannia (118) ja kolmanneksi USA (108). Mainittakoon, että lähes aina voittava Saksa jäi tällä kertaa sijalle 5 ja Suomi oli edelleen pohjoismaista paras. Siinä on tavoitetta monelle muulle Suomen maajoukkueelle – olla edes pohjoismaiden paras. Suomihan oli kisojen paras mitalimaa vuoden 2009 Lahden ulkoratojen MM-kilpailuissa ja oli ensimmäinen maa, joka kukisti 1970-luvulta kaikkien kilpailujen mitalitilastot voittaneen Saksan. Saksan hegemonia horjuu! Maailmanennätyksiä tehtiin 24 eli kova kärki menee kuitenkin koko ajan eteenpäin. Jyväskylän kaksikosta mainetta piti yllä 87 -vuotias Leo Saarinen voittamalla kaikki neljä heittolajiaan. Allekirjoittanut oli 5-ottelussa 7. sarjassa M60 (”parasta oli se, että olin sarjan vanhin eli seitsemän päivää vaille M65-sarja”) ja olin mukana 4. sijoittuneessa Suomen 4 x 200m joukkueessa M55-sarjassa.
Kahden vuoden kuluttua MM-hallit järjestetään Puolan Torunissa, missä pidettiin vain pari vuotta sitten EM-hallit. Seuraavat EM-hallit ovat ensi vuonna maaliskuussa Espanjan Madridissa.
teksti: Antti Mero
kuvat: Mika Parkkali
