Kymmenen kysymyksen haaste

Nimi: Ada Koistinen

Syntymävuosi: 1999

Laji(t) ja ennätys/ennätykset: kolmiloikka 12.92

Valmentaja: Jarkko Finni

1.) Onko kausi 2018 lähtenyt hyvin käyntiin?

– Pääosin kyllä! Takana on vasta yksi kisa mutta siinä hyppäsinkin heti uuden enkan kolmiloikassa ja samalla meni IAAF:n asettama tulosraja nuorten MM-kisoihin (kisat on Tampereella, kannattaa ehdottomasti tulla paikanpäälle seuraamaan ja kannustamaan!). Tuon kisan jälkeen on ollut nilkan kanssa pientä probleemaa, minkä takia jätin mm. Paavo Nurmi Gamesit välistä. Asiaa hoidetaan ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

2.) Miten rentoudut?

– Varmoja tapoja on ainakin lempparisarjojen seuraaminen, hyvät keskustelut läheisten kanssa tai musiikin kuuntelu. Oon yleensä aika hyvä rentoutumaan myös esim. ennen kisaa tai jonkun stressaavan ajanjakson aikana.

3.) Tulevaisuuden suunnitelmia?

– Keskittyminen on, ja tulee olemaan, pääosin urheilussa. Lähitulevaisuuteen saattaa kuulua myös opiskeluun ja töihin liittyviä juttuja, mutta ne tulee arvojärjestyksessä vasta seuraavana. Tietysti on hyväkin, että elämässä on urheilulle vastapainoksi jotain ihan muuta.

Varsinkin urheilun ulkopuolisissa asioissa en yleensä suunnittele tulevaisuutta kovin pitkälle, vaan pyrin toimimaan siten mikä parhaalta tuntuu hetkessä, vähän ”go with the flow” –meiningillä.

4.) Tämän vuoden tavoitteet?

– Päätähtäin on jo edellä mainituissa MM-kisoissa, sekä tietysti Kalevan Kisoissa. MM-kisoissa haluan olla pistesijalla ja Kalevan Kisoissa mitaleilla. Tavoite on nostaa perustasoa ylemmäs ja parantaa ennätyksiä. Ehkä kaikista tärkein tavoite on kuitenkin kehittää itseäni kohti erinomaista kilpailijaa, joka selviää vaikeistakin olosuhteista, kestää paineet ja saa itsestään tärkeässä paikassa huippusuorituksen irti.

5.) Kerro kolme vahvuuttasi urheilijana?

– Opin ja sisäistän uudet asiat nopeasti. Mulla on kova luotto omaan tekemiseen ja prosessiin. Oon todella määrätietoinen ja kunnianhimoinen.

6.) Mikä sai sinut tulemaan yleisurheilun pariin?

– Lyhyesti sanottuna perheen (toiminnanjohtaja-Koistisen) hyväntahtoinen lahjonta ja tuuppaaminen yleisurheilun suuntaan. Pienestä pitäen oon käynyt kisaamassa satunnaisesti eri yleisurheilulajeissa (tosin kisaamaan lähteminen vaati siis usein pientä lahjontaa ja suostuttelua), mutta telinevoimistelu vei pitkään oman ajan ja mielenkiinnon. Voimistelun lopettamisen jälkeen yleisurheilu tuntui lajilta, johon oli luonteva siirtyä. Kiinnosti myös nähdä miten pystyisin kehittymään ja pärjäämään yleisurheilussa, jos alkaisin harjoitella kunnolla. Olin kuitenkin pärjännyt aiemminkin aika hyvin siihen nähden etten ollut harjoitellut käytännössä ollenkaan.

7.) Harrastit nuorempana telinevoimistelua, onko siitä ollut paljon apua yleisurheiluun?

– Todellakin. Voimistelun kautta oon saanut esimerkiksi loistavan pohjan perusharjoittelulle. Meillä oli paljon pitkiä treenejä ja totuin kovaan harjoitteluun, minkä takia siedän nykyäänkin aika hyvin isoa treenimäärää. Erilaiset ominaisuudet, kuten vartalonhallinta, voima, räjähtävyys, liikkuvuus, sekä liikeratojen ja rytmien hahmottaminen kehittyi hyvälle tasolle. Tietysti joistain asioista ja malleista piti opetella myös pois yleisurheiluun siirtymisen jälkeen.  

8.) Onko sinulla kisapäivän rutiineja?

– Hmmm yritin miettiä olisiko mulla jotain epätavallisia tai hauskoja rutiineja, mutta eipä kyllä tule mieleen. Monesti käyn tekemässä aamulla vähintään kävelylenkin tai juoksuverkan, ja nousen ylös viimeistään neljä tuntia ennen kisaa. Jos mahdollista, yritän pitää aikataulun sopivan löysänä ettei tule kiirettä ja turhaa stressiä. Kisapäivänä ja sitä edeltävänä iltana saatan syödä vähän normaalia enemmän, ettei jää ainakaan energian puutteesta kiinni. Juon aamulla kahvia ja usein juuri ennen kisaa myös jotain kofeiinipitoista, mitä otan myös monesti kentälle mukaan. Fiilistä nostattavan musiikin kuuntelu on myös isossa roolissa valmistautumista. On meinaan tullut verkassa joskus pieni paniikki kun jäi kuulokkeet kotiin…

9.) Mikä on paras/merkittävin urheilumuistosi?

– Varmaankin erittäin tapahtumarikas reissu U18 sarjan EM-kisoihin Georiaan, Tbilisisiin 2016! Ne karkelot oli mun ensimmäiset arvokisat yleisurheilussa ja sain paljon hyvää kokemusta. Pääsin ensimmäistä kertaa isompien kisojen makuun ja sain käsityksen siitä minkälaista meininkiä on maailmalla tämän lajin parissa. Vaikka oma kisa menikin penkin alle, niin kokemuksena reissu oli huippu ja vahvisti kyllä omia ajatuksia siitä, että haluan oikeasti tehdä tätä hommaa tosissaan.

10.) Kalevan Kisat Jyväskylän aurinkoisella harjulla heinäkuun lopulla 2018… Naisten kolmiloikan finaali… Mitkä ovat fiiliksesi ennen kisaa ja sen jälkeen?

– Ennen kisaa jännittää sopivasti, mutta päällimmäinen fiilis on innostunut ja odottavainen: huikeeta päästä hyppäämään kotiyleisön eteen ja nauttimaan täysien katsomoiden tunnelmasta!! Olo on luottavainen ja varma omasta tekemisestä, kroppa tuntuu hyvältä. Onnistuneiden suoritusten jälkeen fiilis on vieläkin parempi, ja lisäksi taskussa ehkä uusi ennätys, sekä mitali…