Mitä hyötyä urheilijalle on influenssarokotteesta? Yhteistyössä Mehiläisen kanssa

Tarvitseeko terve urheilija influenssarokotetta, vaikka ei itse kuuluisi varsinaiseen riskiryhmään? Urheilu Mehiläisen lääkäritiimissä työskentelevä yleislääkäri Riina Komonen vastaa kysymykseen ja kertoo, milloin urheilijan kannattaa ottaa rokote ja miten muuten influenssalta kannattaa suojautua kuin influenssarokotteella.

–Urheilijalle terveet päivät ovat tärkeitä, ja infektioiden ennaltaehkäisy onkin merkittävässä roolissa, kun huolehditaan terveydestä ja hyvästä suorituskyvystä. Sen vuoksi influenssarokotus on niin urheilijalle kuin muillekin vahvasti suositeltava ehkäisykeino influenssaa vastaan, Komonen kertoo.

Yksittäinen urheilija hyötyy myös siitä, jos hänen lähipiirinsä ja mahdollisesti koko urheilujoukkue on rokotettu.

– Suoja, jonka influenssarokote antaa perusterveelle aikuiselle, on suunnilleen 70–90 % hieman vuodesta riippuen. Rokotteen ennaltaehkäisykyky on siis myös terveitä urheilijoita ajatellen hyvä.

Mikä voi lisätä urheilijan riskiä sairastua influenssaan?

– Urheilijat viettävät paljon aikaa ryhmissä: joko joukkueissa tai treeniryhmissä. He ovat siis melko usein läheisesti tekemisissä, mikä lisää hengitystieinfektion tarttumisen riskiä, Komonen arvioi.

Urheilijat saattavat matkustaa, esimerkiksi kilpailujen tai harjoitusten takia, melko paljon, mikä myös omalta osaltaan lisää riskiä sairastua.

Mikä on urheilijalle paras ajankohta ottaa influenssarokote?

– Urheilijat suhtautuvat usein varauksella rokottamiseen – mutta turhaan.

Infektioiden ennaltaehkäisy on hyödyllistä eivätkä rokotuksen haittavaikutukset yleensä ole niin suuria, etteikö hyöty lopulta olisi suurempi, Komonen kannustaa.

Influenssarokotus ei aiheuta rokotuksen ottajalle varsinaista influenssaa, mutta rokottaminen voi aiheuttaa joitakin haittavaikutuksia. Jos rokotteesta tulee haittavaikutuksia, ovat ne pääsääntöisesti lieviä, kuten pistoskohdan kipu, väsymys, päänsärky ja lihaskipu. Joskus voi tulla myös lyhyttä lämpöilyä tai kuumetta. Oireet kestävät yleensä vain korkeintaan muutaman päivän.

Rokotesuoja ei synny heti rokotteen jälkeen, vaan suojan kehittymiseen menee noin kaksi viikkoa rokotushetkestä alkaen. Suositeltu hetki rokotteen ottamiselle on ennen influenssakauden alkua: marras–joulukuussa.

Rokotuksen jälkeen on hyvä olla treenikalenterissa sopivaa väljyyttä; mitään kovin raskaita treenejä tai tärkeitä kisoja ei kannata ajoittaa heti rokotteen ottamisen jälkeisille päiville.

– Kun urheilija suunnittelee rokotuksen ottamista, kannattaa huomioida kilpailukalenteri ja mahdolliset harjoitustauot. Rokottaminen jo influenssakauden alettua voi olla hyödyllistä. Pistospaikan arkuus voi olla myös hetkellinen haitta, joka urheilijan on hyvä ottaa huomioon. Rokotuspaikka kannattaakin valita oman lajin mukaan, esimerkiksi tennispelaajan ei kannata ottaa sitä dominanttiin käteen.

Miten muuten suojautua influenssalta kuin rokotteella?

Käsienpesu on paras keino suojautua, eli riittävästä käsihygieniasta tulisi huolehtia jatkuvasti. Myös oikeanlainen yskimishygienia on taudin leviämisen kannalta tärkeä, eli aina tulisi yskiä hihaan eikä käteen. Jos joku vaikuttaa flunssaiselta, kannattaa pitää häneen 1–2 metrin etäisyys.

Joukkueissa influenssaan sairastuneet on hyvä eristää, sillä vaikka kaikki olisivatkin saaneet rokotteen, ei influenssarokotteen suojateho ei ole täysi 100 %. Kuitenkin, jos influenssarokotteen saaneet sairastuvat, on tauti usein lievempi kuin ilman rokotetta olisi ollut.

– Influenssa voi aiheuttaa pitkän poissaolon harjoituksista ja kilpailu- tai ottelusuorituksista. Lisäksi influenssan sairastaneella on jälkitautien mahdollisuus myös normaaliflunssaa suurempi, Komonen muistuttaa lopuksi.

Lähde: Juttua varten haastateltu Urheilu Mehiläisen yleislääkäri Riina Komosta.

Lue lisää influenssarokotteesta ja JKU:n yhteistyökumppani Mehiläisen palveluista https://www.mehilainen.fi/rokotukset/influenssarokote/urheilijan-influenssarokote.  JKU:n jäsenedut Mehiläisessä löydät täältä https://jku.fi/seura/jasenedut/