Kymmenen kysymyksen haaste

Nimi: Hanna-Maari Latvala

Syntymävuosi: 1987

Laji(t) ja ennätys/ennätykset: 100 m  11.30, 200 m 22.98

Valmentaja: Lance Brauman

1.) Mihin kysymykseen haluaisit vastata ja miksi?

”Onko sulla nälkä?” Koska se yleensä johtaa syömiseen.

2.) Muistatko ensimmäiset yu-harjoituksesi?

En muista

3.) Voisitko keksiä yu-aiheisen vitsin?

Voisin. Se saattais liittyä Suomen Urheiluliittoon.

4.) Mikä on sinun tyypillinen puolustautumismekanismisi? Entä puolustusmekanismin puolustusmekanismi?

Olla hiljaa. Ja jos joku oikeen hyökkää sitä vastaan, niin lopulta kovaääninen vastahyökkäys. Mutta sitä tapahtuu aika harvoin.

5.) Onko ajattelutapasi muuttunut urasi aikana ja jos on niin miten?

Ajattelutavat muuttuu jatkuvasti oppimisen myötä. Oon tullut paljon kriittisemmäksi ja toisaalta päättäväisemmäksi tiettyjen asioiden suhteen.

6.) Mikä tilanne kuvaa sinua parhaiten?

A) olet huoneessa jossa on monta ovea mutta vain yksi avain

B) olet huoneessa jossa on vain yksi ovi mutta monta avainta

c) olet huoneessa jossa ainoa avain on katkennut ainoan oven lukkoon, mutta käytössäsi on leka

7.) Kuinka hyvin olet mielestäsi onnistunut oman imagon rakentamisessa?

Mielestäni olen onnistunut ihan hyvin imagoni rakentamisessa. Se on rakentunut aika luonnostaan, mutta osaltaan se on onnistuneiden valintojen tulosta. Missä haluaa olla mukana ja minkälaista näkyvyyttä edistää.

8.) Millaisia terveisiä haluaisit lähettää kriitikoille?

Kriittinen pohdinta on ihan suotavaa, mutta kun se kohdistuu suoraan mun valintoihin ja toimintaan, niin toivoisin jonkulaista faktojen tarkistamista.

9.) Oletko miettinyt mihin voisit kanavoida kykysi urheilun jälkeen?

No mulla on tuplamaisteri urheilupsykologiasta, joten jos voin jossain vaiheessa auttaa nuoria urheilijoita niissä asioissa, niin se ois hienoa. Myös työhyvinvointi alana kiinnostaa, mutta ois myös hienoa kokeilla jotain mikä on selkeesti kauempana omasta mukavuusalueesta eli urheilusta ja liikunnasta. 

10.) Mistä asioista olet erityisen ylpeä edustaessasi suomalaista yleisurheilua ja Suomen hienointa seuraa?

Mitä enemmän oon matkustanut eri maissa sitä enemmän osaan arvostaa Suomea, ja ehkä kaikkein ylpein oon suomalaisista arvoista ja Suomen maasta kokonaisuutena. Meillä on paljon asioita, jotka toimii hyvin ja joita pitää itsestäänselvyyksinä, kuten laadukas tasa-arvoinen koulutus. Sillon kun mä saan edustaa Suomen hienointa seuraa JKU:ta, niin mä oon erityisen ylpeä meiän seuran yhteishengestä, siitä että meillä urheilijat, valmentajat ja seuratyöntekijät on samaa läheistä JKU-perhettä ja siitä että musta aidosti tuntuu, että JKU on hyvä kasvuympäristö lapsille ja nuorille, meillä on paljon mainioita esikuvia ja tervettä kilpailua, missä oppii voittamaan ja häviämään.